ESA luo keinotekoisen auringonpimennyksen: upeita kuvia koronasta!

ESA luo keinotekoisen auringonpimennyksen: upeita kuvia koronasta!

16. kesäkuuta 2025 ESAn Proba-3-satelliittipari loi upean keinotekoisen auringonpimennyksen avaruuteen. Tämä jännittävä tehtävä ei voisi vain tarjota vilauksen aurinkomme mysteereistä, vaan myös antaa tärkeitä näkemyksiä avaruussäästä, joka voi vaikuttaa merkittävästi teknologiaamme. Kuten Frankenpost kerrottiin, ensimmäiset kuvat aurinkokoronasta on julkaistu. Tämä Auringon ulkoilmakehä voidaan yleensä nähdä vain täydellisen auringonpimennyksen aikana.

Maaliskuussa Proba-3-ohjelman kaksi satelliittia lensivät tarkassa kokoonpanossa. Kun yksi satelliiteista esti auringonvalon, toiselle satelliitille, joka oli 150 metrin päässä, heitettiin noin 8 cm leveä varjo. Tässä oli 5 cm:n aukolla varustettu kaukoputki, joka oli sijoitettu varjon keskelle. Tämän kaksivuotisen tehtävän tavoitteena on oppia lisää koronan massapurkauksista ja aurinkomyrskyistä, jotka voivat vaikuttaa sekä satelliitteihin että viestintään maan päällä.

Avaruussään haaste

Avaruussää on viime vuosina noussut yhä tärkeämmäksi. Ilmiöt, kuten koronaaliset massapurkaukset (CME) koostuvat elektroneista, protoneista ja raskaiden alkuaineiden ytimistä, ja ne voivat tuottaa luonnonvaloa, kuten revontulia (Aurora borealis), myös vaarantaa ihmisiä ja teknologiaa. "Nämä ovat avaruussään visuaalisesti kauniita puolia", sanoo fyysikko Stefan Kraft ESAn raportti. CME voi kuitenkin myös aiheuttaa valtavia vahinkoja infrastruktuurille ja viestintäjärjestelmille.

Richard Christopher Carrington havaitsi ensimmäisen suuren aurinkotapahtuman jo vuonna 1859, joka jäi historiaan Carrington-tapahtumana. Tämä tapahtuma aiheutti valtavia häiriöitä voimalinjoille ja lennättimille. Vahinko, jota vastaavat tapahtumat voisivat aiheuttaa tänään, on käsittämätöntä. Vuonna 1989 Quebecissä oli sähkökatkos ja vuonna 2003 Saksan GPS-järjestelmässä oli häiriöitä.

ESAn suunnitelmat

Euroopan avaruusjärjestö ESA aikoo optimoida avaruussäätapahtumien ennusteet minimoidakseen tällaiset vahingot tulevaisuudessa. Yli 30 miljoonan euron budjetilla vuoteen 2020 mennessä Space Surveillance Program (SSA) pyrkii tarjoamaan useiden päivien ennakkovaroitusajan. Tämän tavoitteen jatkamiseksi ESA on työskennellyt vuodesta 2009 lähtien kattavan avaruussääjärjestelmän parissa, joka verkostoittaa asiantuntijakeskukset Euroopassa.

Toinen merkittävä askel on Vigil-tehtävä, joka paikantaa uuden satelliitin Lagrange-pisteeseen L5. Sieltä tutkijat voivat tarkkailla auringon aktiivisuutta tavalla, joka mahdollistaa ennusteet jopa neljä tai viisi päivää etukäteen. Tällä tavalla ISS:n astronautit voitaisiin varoittaa hyvissä ajoin auringon räjähdyksistä ja olla siten paremmin suojattuja.

Tämä kehitys osoittaa selvästi, kuinka tärkeää avaruussäätutkimus on. Proba-3:n tehtävä voisi olla avain syvempään ymmärrykseen auringosta ja sen vaikutuksista meihin ja toivottavasti auttaa paremmin suojaamaan jokapäiväistä elämäämme määräävää tekniikkaa.