Kiista parvekelaatikoista Münchenissä: Tuomioistuin tekee selvän päätöksen!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Münchenissä asunnonomistaja kiistää kukkalaatikoiden asennuksen, ja tuomioistuin toteaa vastuupäätöksen pätemättömäksi.

In München streitet eine Wohnungseigentümerin um die Anbringung von Blumenkästen, Gericht stellt Beschluss zur Haftung als nichtig fest.
Münchenissä asunnonomistaja kiistää kukkalaatikoiden asennuksen, ja tuomioistuin toteaa vastuupäätöksen pätemättömäksi.

Kiista parvekelaatikoista Münchenissä: Tuomioistuin tekee selvän päätöksen!

Münchenin asuinkompleksin asuntojen omistajien kiivas riita herättää kohua. Omistaja ryhtyy oikeustoimiin asunnonomistajayhdistyksen (WEG) päätöksestä, joka koskee kukkalaatikoiden asentamista parvekkeiden ulkopuolelle. Taustatarina on yhtä jännittävä kuin monimutkainen.

Kantaja on kuulunut asuntoyhdistykseen pitkään, mutta äskettäinen päätös, jonka mukaan kukkalaatikot on asennettava sisälle jatkossa, järkytti häntä. Syy tähän odottamattomaan muutokseen: Alla olevan asunnon asukas lasi myöhemmin parvekkeensa ja muutti sen lämmöneristämään. Kovalla sateella uusi järjestely näyttää olevan ongelma, koska vesi kukkalaatikoista tippuu nyt lasiparvekkeen reunalle sen sijaan, että se valuisi suoraan maahan. Tämä ei ainoastaan ​​aiheuta vahinkoa, vaan myös jännitteitä omistajayhteisössä, kuten Merkur raportoi.

Päätös ja sen seuraukset

Omistajakokouksessa 2024 päätettiin, että kaikkien kukkalaatikoiden tulee jatkossa roikkua sisäänpäin. Tällä päätöslauselmalla pyritään estämään yhteisen omaisuuden lisävahinko. Vastuu mahdollisista vahingoista ja saastumisesta on sen aiheuttaneen omistajan vastuulla. Mutta tämä määräys aiheutti suurta tyytymättömyyttä kantajan keskuudessa, joka halusi pitää kiinni aikaisemmasta käytännöstä. Hän nosti kanteen uudesta päätöksestä, mutta vain vähäisellä menestyksellä.

Münchenin käräjäoikeus päätti 12.11.2024, että vahingonkorvausvastuuta koskeva määräys julistettiin pätemättömäksi, mutta se hylkäsi omistajan kanteen kokonaisuudessaan. Tuomarit tekivät selväksi, että vuosikymmeniä jatkunut käytäntö ei oikeuta pysyvään hyväksyntään ja että kukkalaatikoiden aiheuttamaa erityistä riskiä ei tarvitse osoittaa. Pikemminkin päätöstä oli pidettävä WEG:n tarkoittamana asianmukaisena hallintona, kuten [Baijerin piirituomioistuimen] lehdistötiedotteessa (https://www.justiz.bayern.de/gerichte-und-behoerden/amtsgerichte/muenchen/presse/2025/16.php) korostetaan.

Oikeudellinen kehys

Oikeusperustan tarkastelu osoittaa, että useimmissa tapauksissa parvekkeet ovat osa yhteistä omaisuutta, vaikka niihin pääsee tietyistä asunnoista (erikoisomaisuus). Parvekkeen rakenteelliset osat, kuten kaiteet ja ulkoreunat, ovat myös yhteistä omaisuutta ja siksi merkityksellisiä mahdollisille rakennemuutoksille. Erilliselle omaisuudelle aiheutuvat ja yhteiseen omaisuuteen vaikuttavat vahingot on kannettava WEG:n vastuulla, kun taas päinvastoin omistajat ovat vastuussa yhteiselle omaisuudelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, Matera selittää.

Käräjäoikeuden päätös julistaa edellinen tuomio lainvoimaiseksi sai kantajan täysin turhautumaan. Hänen väitteensä siitä, että uusi asetus pienentäisi parvekkeen pinta-alaa vain 30 cm, ei kuulunut oikeuteen. Tuomarit totesivat myös, että luvattomat rakenteelliset muutokset alla olevaan asuntoon eivät olleet osa oikeudenkäyntiä. Tämä tarkoittaa, että viime vuoden omistajakokouksen päätös on oikeudellisesti sitova.

Tämä tapaus osoittaa vaikuttavasti, kuinka tärkeää on määritellä selkeästi WEG:n oikeudet ja velvollisuudet. Elintilanteesta tulee usein lämmön ja tunteiden leikkipaikka. Mutta lopputulos on, että tämä esimerkki muistuttaa meitä myös siitä, että lailliset määräykset ja konfliktien sovintoratkaisu ovat välttämättömiä harmonisen elinympäristön takaamiseksi.