Krusifiksin tuomio: Baijerin arvot kyseenalaistettu – mitä nyt?

Krusifiksin tuomio: Baijerin arvot kyseenalaistettu – mitä nyt?

Keskustelu krusifiksista Baijerin kouluissa on parhaillaan käynnistetty uudelleen. Baijerin hallinto-oikeuden (BayVGH) päätös on todennut, että lukion sisäänkäyntialueella oleva krusifiksi loukkaa naisopiskelijoiden uskonnonvapautta. Tämä päätös koskee Hallertau-Gymnasiumia Wolnzachissa, jossa kaksi opiskelijaa valitti krusifiksin läsnäolosta. [BR.de]:n (https://www.br.de/nachrichten/bayern/das-kreuz-gehoert-zu-bayern-debatte-ueber-kruzifix-judgment,UqSrCbT) mukaan tuomioistuin katsoi, että ristin pysyvästi näkyvää läsnäoloa koulun keskialueella on pidettävä uskonvapauden häiritsemisenä negatiiviseen.

Oikeudellisen kiistan synnyttäneen krusifiksin mitat ovat vaikuttavat 1,5 metriä korkea ja 50 senttimetriä leveä. Sen oli tarkoitus edustaa vastakkainasettelua uskonnollisen symbolismin kanssa, jonka kantajat hylkäsivät kouluvuosiensa aikana. He olivat aiemmin yrittäneet turhaan ryhtyä toimiin tätä symbolia vastaan ​​Münchenin hallinto-oikeudessa. BayVGH:n päätös jättää avoimeksi myös, onko krusifiksien esillepanolle lukioissa laillisia määräyksiä. Sitä vastoin Baijerin kasvatus- ja opetuslaki sanoo, että perus-, ylä- ja erityiskoulun jokaiseen luokkahuoneeseen on asetettava risti niin kauan kuin vanhemmat eivät vastusta.

Poliittiset reaktiot tuomioon

Poliitikoiden reaktiot eivät kestäneet kauan saada. CSU:n parlamenttiryhmän johtaja Klaus Holetschek suhtautui tuomioon pahoitellen ja korosti, että risti edustaa sellaisia ​​arvoja kuin hyväntekeväisyys ja vastuullisuus. Hän selitti, että oikeuden päätöksiä on kunnioitettava, mutta samalla huomautti, että tämä ei ole perustavanlaatuinen tuomio koulujen krusifikseja vastaan. Holetschek sulki pois Baijerin säädösten muuttamisen ja toisti: "Baijeri tulee jatkossakin ilmaisemaan arvonsa ristillä." Vertailun vuoksi pääministeri Florian Herrmann korostaa, että tämä on yksittäistapauksen tuomio ja että tuomio on "kova isku" Baijerin kristinuskolle. Myös Vapaat äänestäjät ilmaisivat tyytymättömyytensä päätökseen ja pitivät sitä askeleena taaksepäin perinteisesti kristilliselle yhteiskunnalle.

SPD:n koulutusasiantuntija Simone Strohmayr vaati tuomiota silmällä pitäen, että kouluissa sallittaisiin keskustelu uskonnollisista symboleista. AfD:n Katrin Ebner-Steiner syytti myös epäsuorasti CSU:ta tuomiosta. Nämä poliittiset reaktiot osoittavat, että yhteiskunnallinen keskustelu krusifiksista ja uskonnonvapaudesta Baijerissa ei ole suinkaan päättynyt.

Koulu ja sen velvollisuudet

Vaikka Hallertau-Kymnasiumin koulun johto ei ole vielä kommentoinut tuomiota, on selvää, että tuomioistuin päätti, että koulun olisi pitänyt poistaa krusifiksi. Kantajat ovat nyt suorittaneet ylioppilastutkintonsa, ja uskonnonvapaudesta keskustellaan edelleen intensiivisesti koulutusjärjestelmässä. Tuomiossa viitataan myös liittovaltion perustuslakituomioistuimen vuonna 1995 tekemään krusifiksipäätökseen, jossa ei julistettu krusifikseja valtion koulujen luokissa pakollisiksi. Kysymys on edelleen keskeinen monille Baijerissa asuville: Kuinka paljon uskonnonvapaus on merkityksellistä, kun se on suorassa ristiriidassa perinteisten arvojen kanssa?

Koulualueen krusifiksin ympärillä käydyt yhteiskunnalliset ja poliittiset keskustelut ovat varmasti jatkossakin erittäin suosittuja, kun eri toimijat edustavat vahvasti kantaansa. Vaatimus selkeistä määräyksistä tai keskustelusta itse kouluissa on edelleen ajankohtainen kysymys Free Statessa.