Sairausaalto iskee yrityksiin: arvostus voi pelastaa!

Sairausaalto iskee yrityksiin: arvostus voi pelastaa!

Saksassa mielenterveystilanne työpaikoilla on muuttunut dramaattisesti viime vuosina. Lakisääteiset sairausvakuutusyhtiöt ilmoittivat noin 800 miljoonasta poissaolopäivästä vuonna 2023, mikä aiheutti valtavia yli 130 miljardin euron taloudellisia tappioita. Yhä useammat ihmiset kärsivät mielenterveysongelmista, kuten työuupumuksesta ja masennuksesta, mikä on haaste ei vain niille itselleen, vaan myös yrityksille, jotka kärsivät tästä "noidankierteestä". Näin professori Volker Nürnberg kuvailee henkilöstön vähenemisen ja lisääntyvien ylitöiden välisiä vuorovaikutuksia, jotka viime kädessä edistävät myös sairastumista. Tämä asettaa yritysten kilpailukyvyn koetukselle, sillä jokainen seisokkipäivä maksaa keskimäärin 400 euroa, mikä tekee yhteensä vähintään 250 miljardin euron tappion vuodessa. Creditreform raportoi.

Ongelmat eivät ole uusia, mutta COVID-19-pandemia ja sen tuomat haasteet ovat pahentaneet niitä. Liittovaltion työ- ja sosiaaliministeriön (BMAS) tutkimus osoittaa, että mielisairaudet voivat merkittävästi heikentää osallistumista työelämään, millä on negatiivinen vaikutus tuottavuuteen. Tutkimus huomauttaa, että työntekijänäkökulma on tuotava esille, jotta voidaan ymmärtää työn laadun ja taloudellisen menestyksen välisiä yhteyksiä.

Terve johtajuus ratkaisuna

Keskeinen näkökohta nykyisessä keskustelussa on terveen johtajuuden tarve. Caroline von Kretschmann korostaa, että korkea sairaus on usein oire rakenteellisista ongelmista ja että autoritaariset johtamistyylit lisäävät poissaoloja. Toisaalta arvostukseen ja tunneälyyn keskittyvä osuustoiminnallinen johtaminen voi edistää työntekijöiden terveyttä. AOK:n poissaoloraportti 2024 osoittaa jo, että yritysten, jotka rakentavat vahvan emotionaalisen siteen jäseniinsä, täytyy kamppailla vähemmän korkean sairausloman kanssa. Tämä tekee selväksi, että arvostusta arvostava yrityskulttuuri ei voi hyödyttää vain ihmisiä, vaan myös yritystä itseään.

Esimerkki innovatiivisista lähestymistavoista tähän suuntaan on start-up Bloom. Se tarjoaa kattavan ennaltaehkäisy- ja terveydenhallintaratkaisun, joka takaa työntekijöille anonyymin tuen ja korkean tietosuojan tason. KMK Kinderzimmerin kaltaiset yritykset käyttävät alustaa jo työntekijöidensä mielenterveyden edistämiseen. Lisäksi EU-tuomioistuin luottaa joustaviin tauoihin ja kokeilee nelipäiväisen viikon käyttöönottoa työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tärkeitä WHO:n suosituksia

Maailman terveysjärjestöllä (WHO) on myös keskeinen rooli kansainvälisellä mielenterveyskentällä. Heidän syyskuussa 2022 julkaistuissa ohjeissa korostetaan organisaation toiminnan ja johtamiskoulutuksen tarvetta. Näillä suosituksilla pyritään edistämään mielenterveyttä työpaikalla ja tukemaan strategian kehittämistä kansallisella ja yritystasolla. WHO osoittaa, että yli 15 prosenttia työikäisistä aikuisista kärsii mielenterveysongelmista, joilla on kauaskantoisia seurauksia heidän työkykynsä kannalta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että on korkea aika tarttua mielenterveyshaasteisiin selkeällä suunnitelmalla. Joustavuus, arvostus ja terveyttä edistävät johtamistyylit ovat avain terveempään tulevaisuuteen kaikille asianosaisille. Koska Creditreformin raportissa todetaan, työntekijöiden arvostaminen ei ole vain taloudellinen moraalinen velvollisuus, vaan myös velvollisuus. Vain näin yritykset voivat selviytyä muuttuvilla markkinoilla ja samalla pitää mielessä työntekijöidensä hyvinvointi.