Muutos Dachaun leiriyhteisön huipulla: Vila seuraa Grubea

Muutos Dachaun leiriyhteisön huipulla: Vila seuraa Grubea

Dachaun leiriyhteisössä on tapahtunut sukupolvenvaihdos. Ernst Grube, joka viime aikoihin asti johti organisaatiota puheenjohtajana, erosi tehtävästään yhtiökokouksessa. 92-vuotias Grube ei tunneta vain vaikuttavasta elämäntarinastaan, vaan myös tärkeänä äänenä unohtamisen vastaisen muiston kulttuurissa. Uutena johtoroolissa on Christopher Vila, 38-vuotias kulttuuritieteilijä, joka haluaa tehdä kansallissosialismin uhrien historian muistosta monimuotoisempaa ja saavutettavampaa tulevaisuudessa estääkseen aktiivisesti unohtamisen. Tästä raportoi Eteläsaksalainen sanomalehti.

Gruben seuraaja varapresidenttinä on 34-vuotias Franzi Sessler, joka on kansallissosialismin vastaisten vastarintataistelijoiden tyttärentytär. Sekä Vila että Sessler korostivat sukupolvien välisen ja tulevaisuuteen suuntautuvan muistokulttuurin merkitystä. Grube pysyi leiriyhteisössä neuvonantajana ja korosti fasismista ja sodasta vapautumisen saavutusten puolustamisen tärkeyttä.

Muistoja synkästä menneisyydestä

Ernst Grube syntyi Münchenissä ja koki natsi-ajan kauhut omakohtaisesti. Juutalaisen äidin ja kommunistiisän lapsuutta leimaa syrjäytyminen. Kun heidän kotinsa lähellä oleva synagoga oli purettu, hän ja hänen sisaruksensa sijoitettiin Antonienheimin juutalaiseen lastenkotiin. Vuodesta 1941 lähtien heidän piti käyttää juutalaista tähteä ja heillä oli ankarasti rajoitettuja oikeuksia. "Puolijuutalaisena" Grube säästyi karkotukselta, kunnes hänet ja hänen perheensä karkotettiin Theresienstadtin keskitysleirille vuonna 1945, missä puna-armeija lopulta vapautti hänet. Grube kertoi näistä kokemuksistaan ​​ja polustaan ​​poliittiseen toimintaan erilaisissa haastatteluissa ja julkaisuissa. Lisätietoa Gruben elämäntarinasta löytyy hänen kirjoistaan Wikipedian sivu.

Hänen uransa oli kaikkea muuta kuin helppoa: Leiriltä palattuaan Grubesta tuli maalarimestari ja ammattikoulun opettaja, hän oli sitoutunut ammattiliittoon ja vastusti toistuvasti valtion sortotoimia. Nämä konfliktit johtivat vankilaan ja oikeudenkäynteihin, jotka muovasivat hänen polkuaan poliittisesti aktiivisena persoonallisuutena.

Muistamisen kulttuurin merkitys

Muistokulttuurin haasteista keskustellaan yhä enemmän ja niillä on myös suuri yhteiskunnallinen merkitys. Ryhmään liittyvän misantropian lisääntyminen on yksi nykyajan kiireellisistä kysymyksistä, ja historian tutkiminen on edelleen tarpeen. Esimerkiksi 27.1.2025 Berliinissä vietetään kansainvälistä holokaustin uhrien muistopäivää. Menneisyyden oppituntien säännöllinen vaihto on välttämätöntä, jotta vältytään tällaisilta tulevilta virheiltä Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto määrittää. Muistomerkkien tulee olla kokemuksen ja tiedon paikkoja – ei vain museoita, vaan eläviä esityksiä historiastamme.

Uuden presidentin vaali Dachaussa voidaan tulkita signaaliksi tällaiselle tulevaisuuteen suuntautuvalle muistokulttuurille. Sekä Vila että Sessler ovat asettaneet tavoitteekseen saada selviytyneiden äänet kuuluviin ja kehittää edelleen vainottujen muistoa. Tärkeä huolenaihe, jota ei pidä unohtaa yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa, kuten nykyinen yhteiskunnallinen kehitys osoittaa selvästi.