Geenitekniikan hälytys: Bundestag taistelee pakollisten elintarvikkeiden merkintöjen puolesta!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Bundestag keskustelee muuntogeenisten elintarvikkeiden merkintävaatimuksista. Ehdotus aiheuttaa kiistaa.

Der Bundestag diskutiert die Kennzeichnungspflicht für gentechnisch veränderte Lebensmittel. Ein Antrag sorgt für Kontroversen.
Bundestag keskustelee muuntogeenisten elintarvikkeiden merkintävaatimuksista. Ehdotus aiheuttaa kiistaa.

Geenitekniikan hälytys: Bundestag taistelee pakollisten elintarvikkeiden merkintöjen puolesta!

Saksassa keskustelu geneettisesti muunnettujen elintarvikkeiden merkintävaatimuksista herättää melkoista kohua. Bundestag on käsitellyt asiaa intensiivisesti, koska EU:n komissio on tuonut esiin mahdollisuuden merkintävaatimuksen poistamisesta. Vihreiden kansanedustaja Karl Bär varoittaa kiireellisesti tällaisen askeleen seurauksista ja vaatii yhteistä kantaa liittohallitukselta. Katsaus Forsan tuoreeseen kyselyyn osoittaa, että 92 prosenttia saksalaisista haluaa tietää selvästi, onko heidän ruokansa geneettisesti muunneltu.

Bär ja kymmenen muuta kansanedustajaa ovat tehneet tässä yhteydessä esityksen liittohallituksen kannan ja kannan selventämiseksi. Tämä päätös on erityisen tärkeä, koska EU:n tasolla käydään parhaillaan kolmikantaneuvotteluja EU:n parlamentin, komission ja ministerineuvoston välillä. EU-parlamentti on jo vaatinut geneettisesti muunnetuille kasveille ja niistä johdetuille elintarvikkeille pakollisia tuotemerkintöjä. Näiden neuvottelujen tulos on kuitenkin edelleen epävarma. Monet pelkäävät, että hallitus saattaisi kansliaan antaman ohjeen perusteella äänestää merkintävaatimuksen poistamisen puolesta.

Kritiikkiä ja argumentteja

Karl Bär ilmaisee huolensa hänen hakemuksensa siirtämisestä ei-julkiseen komitean kokoukseen, jota pidetään avoimuuden puutteena. Alexander Radwan CSU:sta puolestaan ​​puolustaa tätä käytäntöä, mutta on myös avoin yhtenäiselle kannalle ministeriöiden kesken. "On tärkeää, että olemme läpinäkyviä, mutta samalla meidän on myös varmistettava, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä ei kuormita liiallinen byrokratia", Radwan korostaa.

Molemmat kansanedustajat korostavat uuden geenitekniikan ja perinteisen geenitekniikan välistä eroa. Radwan huomauttaa, että Saksassa tarvitaan tutkimus- ja kehitystyötä, erityisesti mitä tulee uusiin geenitekniikan menetelmiin, kuten Crispr/Cas. Nämä voivat auttaa tekemään kasveista vastustuskykyisempiä - näkökohta, joka on erittäin kiinnostava maanviljelijöille, kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttama yli 30 prosentin sadon menetys.

Yleisön käsitys ja poliittiset haasteet

Geenitekniikasta käytävää keskustelua Saksassa leimaa korkea skeptisyys. Civil Courage Miesbach, jota edustaa Obermaier, korostaa myös merkintävaatimuksen merkitystä läpinäkyvyydelle ja luomuviljelylle. Vaikka EU-parlamentti haluaa säilyttää tämän velvoitteen, säännösten höllentämistä vastustetaan joissakin muissa EU-maissa. Esimerkiksi Itävalta suhtautuu epäilevästi EU:n komission tavoittelemaan sääntelyn purkamiseen.

Poliittisista juonitteluista huolimatta yleinen mielipide geenitekniikasta on edelleen vahva Saksassa: 92 prosenttia väestöstä vaatii leimaamista. Geenimuunnosten riskit ja niihin liittyvät sivuvaikutukset ovat aiheita, joista keskustellaan aktiivisesti paitsi poliittisissa piireissä myös suuren yleisön keskuudessa. Vuonna 2024 pidettävien eurovaalien vuoksi nopea sopimus tästä asiasta on epätodennäköistä.